Sähköauton latauspiste taloyhtiöön: hinta & 3 esimerkkiä

"Miten järjestämme sähköautojen latauksen?" Kysymys nousee esiin yhä useamman taloyhtiön hallituksen kokouksessa Jyväskylän seudulla. Monissa yhtiöissä ei enää pohdita, pitäisikö latausmahdollisuus järjestää, vaan miten ja millä hinnalla se toteutetaan järkevästi. Monelle tulee yllätyksenä, ettei suurin kustannus ole itse laturi, vaan sen asentamiseen vaadittava työ.

Teemme työksemme sähkösuunnittelua ja -urakointia, ja sähköauton latauspiste taloyhtiöön on yksi tyypillisimmistä projekteistamme. Kokemuksemme mukaan suurin virhe on tuijottaa pelkkää laitteen hintalappua. Todellisuudessa hinta riippuu kiinteistön sähköjärjestelmän kunnosta, parkkipaikkojen sijainnista ja projektin laajuudesta.

Tässä artikkelissa avaamme, mistä latausjärjestelmän hinta taloyhtiössä muodostuu. Annamme myös kolme konkreettista esimerkkilaskelmaa toteutuneista projekteista Jyväskylän alueelta, jotta saatte realistisen kuvan budjetin suuruusluokasta.

Mistä sähköauton latauspisteen hinta taloyhtiössä koostuu?

Kun taloyhtiön hallitus alkaa selvittää latausratkaisuja, katse kiinnittyy helposti verkkokauppojen laturitarjouksiin. 800 euron latauslaite kuulostaa houkuttelevalta, mutta se on vain jäävuoren huippu. Kokonaiskustannus muodostuu useasta osatekijästä, jotka me sähköalan ammattilaisina kartoitamme aina ensin.

Nämä tekijät määrittävät todelliset kustannukset:

1. Kartoitus ja suunnittelu: Projekti alkaa aina kartoituksella paikan päällä. Selvitämme sähköpääkeskuksen kunnon, vapaan kapasiteetin ja optimaaliset kaapelireitit. Vasta tämän jälkeen voimme antaa pitävän tarjouksen. Hyvin tehty suunnitelma on projektin tärkein vaihe – se säästää rahaa ja ennaltaehkäisee kalliita yllätyksiä.

2. Sähköpääkeskuksen kapasiteetti: Tämä on usein suurin yksittäinen hintatekijä. Riittääkö kiinteistön nykyisessä sähköliittymässä tehoa lataukseen? Vanhemmissa, esimerkiksi 70- tai 80-luvun kerrostaloissa, järjestelmät on mitoitettu aikansa tarpeisiin. Koska sähköjärjestelmien tekninen käyttöikä on noin 30–40 vuotta, päivitys voi olla muutenkin ajankohtainen. Joskus nykyinen liittymä riittää, mutta usein latausta varten tarvitaan vähintään uusi alakeskus.

3. Kaapelointi ja asennustyöt: Matka sähkökeskukselta parkkiruutuun maksaa. Onko kyse kymmenen metrin pintavedosta autohallin seinässä vai 50 metrin kaivuutyöstä asfaltoidun pihan poikki? Maanrakennustyöt, kaapelihyllyjen asennus ja seinien läpiviennit muodostavat merkittävän osan työn osuudesta.

4. Kuormanhallinta: Älykäs dynaaminen kuormanhallinta on taloyhtiössä käytännössä välttämätön. Järjestelmä mittaa kiinteistön kokonaiskulutusta reaaliajassa ja jakaa vapaana olevan tehon latauksessa oleville autoille. Kuormanhallinta varmistaa, että pääsulakkeet eivät ylikuormitu, vaikka useampi auto lataisi samanaikaisesti. Sen avulla vältetään myös kallis sähköliittymän suurentaminen.

5. Latauslaitteet: Taloyhtiökäyttöön suosittelemme aina älykkäitä latauslaitteita. Ne mahdollistavat käyttäjäkohtaisen tunnistautumisen ja kulutuksen mittauksen, mikä on ainoa tapa varmistaa oikeudenmukainen laskutus. Peruslaturit ilman älyominaisuuksia eivät sovellu yhteiskäyttöön.

Sähköauton latauspiste taloyhtiöön: 3 esimerkkilaskelmaa Jyväskylästä

Nämä esimerkit perustuvat toteutuneisiin ja suunniteltuihin projekteihimme Jyväskylän seudulla. Hinnat ovat suuntaa-antavia arvioita, sillä jokainen kohde on yksilöllinen. Ne auttavat kuitenkin hahmottamaan, minkä kokoluokan investoinneista puhutaan.

Esimerkki 1: Pieni rivitaloyhtiö, uudehko

• Kohde: 8 asunnon rivitaloyhtiö Jyväskylän reunamilla, rakennettu 2010-luvulla. Autokatospaikat asuntojen yhteydessä.
• Lähtötilanne: Sähkökeskus on moderni ja siinä on riittävästi tilaa ja kapasiteettia. Kaapelireitit ovat lyhyet ja helpot toteuttaa.
• Ratkaisu: Asennetaan latausvalmius kaikille 8 paikalle. Alkuun hankitaan 3 kpl 11 kW:n tehoisia, etähallittavia latauslaitteita sekä dynaaminen kuormanhallinta.
• Kustannusarvio:
  • Suunnittelu ja kartoitus: n. 600 €
  • Kuormanhallintajärjestelmä asennettuna: n. 1 500 €
  • Kaapelointi ja asennustyöt valmiudelle (8 paikkaa): n. 5 000 €
  • 3 kpl latauslaitteita asennettuna: n. 4 500 €
  • Yhteensä: n. 11 600 € (eli 1 450 € / paikka valmiudella)

Esimerkki 2: Keskikokoinen kerrostalo, 1980-luku

• Kohde: 25 asunnon kerrostalo, erillinen tolppaparkkialue pihan perällä.
• Lähtötilanne: Sähköjärjestelmä on alkuperäinen. Pääkeskuksessa ei ole riittävästi tehoa eikä tilaa. Vaatii uuden syöttökaapelin vetämisen parkkialueelle.
• Ratkaisu: Rakennetaan parkkialueelle uusi sähkökeskus latausta varten. Tehdään kaivuutyöt ja vedetään uusi maakaapeli pääkeskukselta. Asennetaan latausvalmius 12 paikalle ja alkuun 4 kpl 11 kW:n latauslaitteita kuormanhallinnalla.
• Kustannusarvio:
  • Suunnittelu ja kuormitusselvitys: n. 1 200 €
  • Uusi alakeskus ja syöttökaapeli asennuksineen: n. 10 000 €
  • Maanrakennustyöt ja kaapelointi (12 paikkaa): n. 14 000 €
  • Kuormanhallintajärjestelmä: n. 2 000 €
  • 4 kpl latauslaitteita asennettuna: n. 6 000 €
  • Yhteensä: n. 33 200 € (eli n. 2 760 € / paikka valmiudella)

Esimerkki 3: Suuri kerrostaloyhtiö, maanalainen autohalli

• Kohde: 50 asunnon yhtiö, jossa on 50-paikkainen pysäköintihalli.
• Lähtötilanne: Autohallissa on valmiit kaapelihyllyt, joita voidaan hyödyntää. Sähköpääkeskus sijaitsee hallin yhteydessä, mutta vaatii lisäryhmiä.
• Ratkaisu: Päätetään rakentaa latausvalmius kerralla kaikille 50 paikalle, jotta vältetään jatkuvat pienet asennustyöt. Asennetaan tehokas ja skaalautuva kuormanhallinta. Alkuun asennetaan 10 latauslaitetta osakkaiden tarpeen mukaan.
• Kustannusarvio:
  • Suunnittelu ja dokumentointi: n. 1 800 €
  • Keskusmuutokset ja kaapelointi valmiudelle (50 paikkaa): n. 30 000 €
  • Tehokas kuormanhallintajärjestelmä: n. 3 500 €
  • 10 kpl latauslaitteita asennettuna: n. 14 000 €
  • Yhteensä: n. 49 300 € (eli n. 986 € / paikka valmiudella)

Esimerkit osoittavat, että kerralla rakennettu kattava järjestelmä laskee usein yksittäisen paikan hintaa huomattavasti.

Miten kustannuksia hallitaan ja kuka maksaa?

Investointi tuntuu usein suurelta, mutta sitä voi hallita järkevällä suunnittelulla ja vaiheistuksella. Tärkeintä on ymmärtää eri rahoitus- ja toteutusmallit.

Suosituksemme: Taloyhtiö investoi perusinfrastruktuuriin

Kokemuksemme mukaan ylivoimaisesti paras ja pitkällä aikavälillä edullisin malli on taloyhtiön yhteinen hanke. Tämä tarkoittaa, että yhtiö maksaa yhteisestä kassasta kaiken perusinfran: kartoituksen, suunnittelun, kaapeloinnin (latausvalmiuden) ja kuormanhallintajärjestelmän. Päätös tehdään yhtiökokouksessa.

Tämän jälkeen on kaksi vaihtoehtoa:

1. Yhtiö omistaa myös laturit: Taloyhtiö hankkii myös latauslaitteet ja laskuttaa lataussähköstä sekä mahdollisesti pientä kuukausimaksua laitteiden ja järjestelmän ylläpidosta.
2. Osakas hankkii oman laturin: Kun latausvalmius on olemassa, osakas voi halutessaan hankkia taloyhtiön hyväksymän, järjestelmään sopivan laturin omalla kustannuksellaan.

Yhteishanke varmistaa, että järjestelmästä tulee yhtenäinen, turvallinen ja yhteensopiva. Se estää tilanteen, jossa jokainen osakas asennuttaa omia virityksiään, jotka voivat pahimmillaan kuormittaa sähköverkkoa hallitsemattomasti.

Laskutus käytön mukaan

"Miten varmistetaan, että naapuri ei lataa minun piikkiini?" Tämä on yleinen huoli, mutta nykyaikaisissa järjestelmissä se on ratkaistu. Jokainen käyttäjä tunnistautuu laturille esimerkiksi RFID-tunnisteella tai mobiilisovelluksella. Järjestelmä mittaa kulutuksen kilowattitunnin tarkkuudella, ja laskutus kohdistuu todellisen käytön mukaan. Tämä on ainoa oikeudenmukainen tapa.

Sähköauton latauspisteen hankinta taloyhtiöön on investointi, joka parantaa asumismukavuutta ja nostaa kiinteistön arvoa. Kun ammattilainen suunnittelee ja toteuttaa projektin alusta loppuun, vältetään sudenkuopat ja saadaan aikaan turvallinen ja toimiva järjestelmä vuosikymmeniksi. Tärkeintä ei ole kiirehtiä, vaan tehdä kerralla kunnollista.

Oikein mitoitettu ja turvallisesti asennettu latausjärjestelmä palvelee taloyhtiötä vuosikymmeniä. Me Sähkötyö Riihisellä olemme TUKESin hyväksymä sähköurakoitsija A-oikeuksin ja autamme kartoittamaan yhtiönne tarpeet. Laadimme selkeän suunnitelman ja tarjouksen latausjärjestelmän toteutuksesta Jyväskylän seudulla. Pyydä tarjous.

Usein kysytyt kysymykset

Tarvitaanko latauspisteille rakennuslupa?

Ei yleensä. Itse latauslaitteen asentaminen ei vaadi rakennus- tai toimenpidelupaa, ellei se edellytä julkisivuun merkittävästi vaikuttavia rakenteita, kuten uusia katoksia. Kaikki sähkötyöt vaativat kuitenkin aina pätevöityneen sähköalan ammattilaisen, jolla on tarvittavat urakointioikeudet.

Voiko yhtiökokous päättää latauspisteiden rakentamisesta?

Kyllä, juuri yhtiökokous päättää latausinfran eli latausvalmiuden rakentamisesta. Se on uudistus, johon vaadittava enemmistö riippuu hankkeen laajuudesta. Yhteinen hanke on suositeltavin tapa edetä, jotta järjestelmästä tulee yhtenäinen ja turvallinen.

Miten sähkönkulutus jaetaan oikeudenmukaisesti?

Älykkäät latausjärjestelmät mittaavat jokaisen käyttäjän kulutuksen erikseen. Laskutus voidaan hoitaa joko isännöintitoimiston kautta tai ulkoisen operaattorin avulla, joka laskuttaa suoraan käyttäjää. Näin jokainen maksaa vain omasta latauksestaan, ja kustannusten jako on täysin läpinäkyvää.

Entä jos taloyhtiön sähköliittymä ei riitä?

Vanhemmissa kiinteistöissä tämä on yleistä. Ratkaisu on lähes poikkeuksetta dynaaminen kuormanhallinta, joka jakaa käytettävissä olevan tehon älykkäästi lataajien kesken ylikuormittamatta pääsulakkeita. Vain harvoin liittymän kokoa täytyy fyysisesti kasvattaa, mikä olisi huomattavasti kalliimpaa.

Saako taloyhtiö tukea latauspisteiden hankintaan?

ARA-avustus sähköautojen latausinfran rakentamiseen päättyi vuoden 2023 lopussa. Koska avustustilanne elää, mahdolliset uudet tukimuodot ja niiden ehdot kannattaa aina tarkistaa suoraan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn verkkosivuilta.

Voiko osakas asentaa latauspisteen omalla kustannuksellaan?

Kyllä. Osakkaalla on asunto-osakeyhtiölain mukaan oikeus teettää muutostyö omalla autopaikallaan, mutta se vaatii aina taloyhtiön hallituksen luvan. Yhtiö voi asettaa teknisiä ehtoja asennukselle varmistaakseen järjestelmän turvallisuuden ja yhteensopivuuden. Yhteishanke on kuitenkin yleensä tehokkaampi ja kustannuksiltaan edullisempi ratkaisu.